Jää (Ulla-Lena Lundberg)


Voi hyvänen kun saisi nuo lapset aikuisiksi,
huokaa Matikaiska monta kertaa.

Ja vuodet vierivät ja lapset lähtevät.
Lehmät myydään ja lampaat,
pöytä pysyy puhtaana,
eivätkä pienet piirakkakädet sotke ovenpieliä.

Matikainen ei kuulu enää kunnanhallitukseen
eikä kirkkoneuvostoon,
lepäilee kamarissaan ja tutkii
olisiko se tosiaan voitu välttää.

Matikaiska viruttelee kahta lautasta.
Turhalta se tuntuu pieni kalina,
kun on suureen kypsynyt.

Hän kuivaa kätensä
ja kävelee ikkunan luo.

Matikaiska itkee.

-Eeva Heilala-


Tämä taisi olla äitini lempiruno. Kellastuneena leikkeenä se oli teipattuna ensin keittiön kaapin oven sisäpuolelle, myöhemmin jääkaapin oveen. 

Vuosien myötä siitä on tullut lapsellekin rakas.

Lundbergin Jään lopussa on samaa tunnelmaa kuin tuossa runossa. Tunnelma tuo mieleeni myös toisen minulle rakkaan teoksen, Karen Blixenin Eurooppalaisena Afrikassa: savannien tilalla vain Suomenlahden luodot; yhtälailla tulee ulkoa ihminen, joka löytää kotinsa ja arkeensa onnen. Mutta sisältä päin ihminen ei taida onneaan nähdä, ja Jumala ottaa hänestä kiinni, 
siirtää sivuun ja osoittaa: näetkö nyt?
Luotu, rakas  – näetkö nyt!


Tämä ei ole minun kirjani, ajattelin monta kertaa. Kuin olisi tavannut ihmisen, jonka tapaamista on odottanut kauan, ja sitten se ei toimikaan. Puhaltaa sammuviin hiiliin niin että pyörryttää, tahtoisi vain ulos ja pois; mutta kuitenkin pieni toivo siitä, että ehkä tämä vielä,
ehkä tämä vielä

– ja lopulta, kun kello lyö jo yhtä, 
huomaakin, 
että se löydettiin
        sittenkin.




5 kommenttia:

  1. Arvontavoitto vastaanotettu yllättyneenä ja kiitollisena. :) Onkohan Nelituulian suklaan voittanutta olemassakaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jo on posti ollu taas ripeänä! Kävipä onni, että Fonectasta kyylitty osote oli voimassa.;)
      Nelituulian voittanutta ei todellakaan ainakaan ihan lähimarkettien hyllyillä ole! :)

      Poista
  2. Jää kuuluu minulla juhannuksen luettaviin. Ehkä ei lukumaratoniin kuitenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei huono juhannuskirja! Mulla on juhannuskirjana Kytömäen Kultarinta. Ihan lupaava, joskin etenee aika verkkasesti...

      Poista
  3. Luin tuon kirjan ja mietin yhä sen viemistä blogiin. Ei vain kolahtanut. En pitänyt käännöksen kielestä, outoja ilmaisuja.
    Olin odottanut valtavan paljon enemmän. Pidin tarinasta ja miljööstä valtavasti.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.